tiistai 22. huhtikuuta 2014

lähde



Kieleni minut tekevi,
aivoni ajat se epeli veteli.

Lähteeni laulaa vaik katosit,
sanojeni sävel täyttää taloni,
suku ihmisen kannoissa näkyili,
veet silmään piian ohjaili.

Laji on kortta keräilevä,
sonnat suussa hyvin sulavat,
perseet paksuimmat penkillä,
kielet kieroimmat pöydällä,
tajua ei mailla halmeilla.  


Katsoin sivusta sitäkin,
kun meni metsät meklareille,
kalliot kilon paloiksi,
huutamaan jäi hornan kenttään,
yksin horkassa orava,
huusi päivän huusi kaksi,
kunnes kuoli karjuttuaan,
maahan kokonaan kaatui.

Tämä on näky elosta,
kun perse nousi mestariksi,
ja sielu survottiin suohon.  

maanantai 14. huhtikuuta 2014

Googlen nälkä - maan laulu


Kuulkaa korpeimme kuiskaamalla,
karu Lakes loiskintaa.
Meidänpä mainetta näiden mainivat,
varten ärjyt ja kurja suot.
Meidänpä release vaarat ovat nää,
meillä on laulu lahtien pää.
Meille kevätkin keijunsa toi,
rastaat ja metsäkanalintujen täällä soi.

Taival lie hankala - mutta olla.
Luonto valehdella niukka - joka kilpailee.
Hämärä nurkassa syntymämaa,
Mökki piilköhöt paikallaan.
Holocaust virmat, oh, pitää mum.
Räppärit, rosvoja, kaijotkaa!
Miekka ei tarvis, tarmoa, mutta
puolesta heimon ja henki maan.

Nouskoon rintaamme neo vakaumukseen,
taantukoon taikuutta ja konservatiivisuus.
Maamies, muista, jos onni on,
riihesi rikkaus riippumaton
Kainuhun ihmisiä, ah, kortin lyöntiä,
missä on ryhti, kunnia, työ?
Meidän on luotava uusi maa,
huono asioita, mutta menköhöt meret!

(Lahde: Nälkämaan laulu, Metodi: Google kääntäjä, Vääntäjä: Maria Nokka)