Kun minä tulin, kuta kuikin miehenikään ja jäin eläkkeelle, niin oma poikani wilosofian maisteri nosti lipun lipputangoon isän maallisen pienomusiikin säestyksellä jota taikoi vlyygelillä tuttu Sipeliuksen kartanon läheisyydestä juurimaita ostanut, taiteen markkinanoita bonsoroinut veijari colfkerholta.
Pojat olivat järjestäneet minulle mieluisan yllätyksen, kun sain avata palsabuusta tehdyn rasian jossa oli sambanjapullo suurinta saatanavilla olevaa kokoa sekä gristallilasit punaisella blyyshillä.
Illalla nukkumaan mennessä katselin päivällä otettuja mekabigelinselin kuvia ihponiltani ja huomasin että sen lasiin oli tullut raanu vaikka se on ollut alusta asti suojaotekotelossa ja lasi vastaa vatsen.
Minä en ole mikään kuhkamuna ja naimisissa naisen kanssa jonka kanssa tehtiin lapset jotka menestyvät ja ystäväpiriini kuuluu monia herrassmiehiä joilla on vanhaakka asema elimenäkeinonenässä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.